Yksilönvapauden Korkea Veisu

Yleinen asevelvollisuus on säilytettävä ja oppivelvollisuusaikaa pidennettävä. Tätä mieltä ovat Suomen määräävät & holhoavat tahot. Liisa Jaakonsaari halusi asevelvollisuuden mielekkyyden julkisen analyysin kohteeksi, mutta Eero Heinäluoman & yhdistyneen pysähtyneisyyden puolueen mukaan keskusteluun asiasta ei ole aihetta. Piste.

Sen sijaan oppivelvollisuusiän nostamisesta tultaneen jaanaamaan vielä pitkään. Stakesissa on näet huomattu, että iso osa nuorisoa putoaa kyydistä kun koulu loppuu, eikä töihin pääse. Rankkurin logiikkaa on tarjota ongelman ratkaisuksi kouluputken pidentämistä. Jos näin tullaan menettelemään on nuorten kouluttamisen sijasta parempi puhua huostaanotosta.

Asevelvollisuusarmeijaa ylläpidetään ritualististista ja symbolisista syistä. Rationaaleja perusteita käytännölle ei ole. Päinvastoin. On ällistyttävää, että voidaan olettaa sodankäynnin olevan taito, johon kaikki miehet saavuttavat lyhyen koulutusjakson jälkeen pätevyyden. - Sillä kyllä sotilas on ammatti siinä missä leipurikin. Siten sotiminen olisi viisasta delegoida heille, joilla on siihen kutsumusta ja alttiutta sitä oppia.

Oman yksilöllisen kutsumuksen seuraaminen on tehty hyvin hankalaksi muutenkin kuin armeija- ja kouluasioissa. Hyvinvointiyhteiskunta on suuri laitoskeittiö, joka tarjoaa pitsaa ja kalapuikkoja kaikille. Ihka kaikille. Elämän valinnanvapausaspektin muistoa kunnioittaen kaikkiin ei-lestadiolaisiin kotitalouksiin on jaettu television kaukosäätimet. Tosin vastineeksi tästä jokaisen kansalaisen on osattava sanoa: digiboksi on digiboksi.

Sosialidemokraattisen vaaleanpunainen sumugeeli vai mikä se on, joka estää virallisesti näkemästä ja myöntämästä, että ihmiset ovat erilaisia ja että jokaiselle kuuluu oikeus hiihdellä mieleisiään latuja tällä ihmeellisellä planeetalla? Tämän luulisi olevan erityisen selvää maassa, jossa on talsittu umpihangessa vuosikausia.

Länsimaissa yksilönvapauden piiriin on listattu lähinnä mielipiteen- ja ilmaisunvapaus, joka sekään ei ole Suomen kaltaisessa, yhden totuuden valtakunnassa täysin toteutunut. Todellinen yksilöllisyyden kunnioittaminen merkitsee kuitenkin mielipidetasoa leveämmän väylän avaamista kansalaisille . Ihmisten on annettava itse päättää pyrkivätkö olemaan sotilaita, putkimiehiä vai ompelijoita. Samoin jokaisella täysi-ikäisellä henkilöllä olkoon oikeus huumata itseään kuten haluaa. Ja vapaus uskoa miten haluaa ja osallistua koululaitoksen ym:n instituutioiden toimintaan ilman piilo- tai pakko-osallistumista uskonnollisiin rituaaleihin (joulujuhla, pikkujoulut, pääsiäisaskartelut jne.). Melko reilua olisi myös se, jos ihmiset saisivat itse päättää pukkaavatko he lapsensa tarhaan vai hoitavatko kotona ja minkä tyyppistä medikaalista apua he hakevat vaivoihinsa. Perusjuttuja.

Tuskin Suomi mihinkään kaaokseen ajautuisi, vaikka yhteiskuntaelämän läpikäyväksi peeriaatteeksi määriteltäisiin yksilönvapauden toteutuminen. Tosin se, että vain harvat kansalaiset osaavat yksilöllisesti elää ja valita synnyttää katkeruutta matalamielisissä massoissa. Puolueet kosiskelevat nimenomaan massoja ja siksi niistä yksikään ei aja individualistisen laajakaistan rakentamista kansalaisyhteiskunnan pääväyläksi. Vihreät edustavat eduskunnassa metsiä ja metsien susia. Kepulaiset huolehtivat kepulaisista, vasemmisto työläisistä - ja sinä myös olet työläinen, Sauli Niinistö! Yksilöpuolue Kokoomuskin tunnustaa nykyisin avoimesti massakulttuurin väriä markkinatalouden sykkeessä eroottisesti väristen, ja varsinkaan sosiaalipuolella yksilölliset räätälöinnit eivät tule kysymykseen - koska köyhä huijaa aina!

Massa on lämmin, sosiaalinen kasautuma. Erkaantuminen massasta vie kylmään itsekkyyteen. Tämä on tyypillinen massamielle, jota uskonnot ja poliittiset aatteet vielä ruokkivat. Mutta massa itsessään on itsekäs. Se on egoistien yhden asian liike, joka ahnehtii itselleen huopaa, rasvaa ja hunajaa. Se imee itseensä tuhoisaa harhaisuutta eeroheinäluoman ja paavolipposen kaltaisten, luovuuteen avautuvat näköalat pimentävien käskynhaltijoiden varjoista.

Mennessään massan mukana ihminen ei oivalla, että yksilönvapaus on aivan jotain muuta kuin sitä, että uskotaan satasella tilapäiseen, sosiaaliseen luomukseen eli persoonalliseen minään ja pyritään toteuttamaan kaikki ko. persoonallisuuden mieliteot ja oikut. Ei ole myöskään niin, että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys olisivat toistensa vastakohtia. Makro-ja mikrokosmosen harmonia on ikivanha myytti, jonka valppaseen, individualistiseen itsetietoisuuteen herännyt tajunnanavartaja voi käsittää ja manifestoida omalla paikallaan.

Tämän päiväinen, eriönormaalinen elämänmuoto ei anna sen paremmin yhteisöllisyydelle kuin yksilöllisyydellekään tilaa orgaanisesti kehittyä ja täyttyä. Käskytyskulttuuri vallitsee ja kapinointi sitä vastaan näyttää olevan mielihyväperiaatteen ja narsismin ohjaamaa ostamista & myymistä & varastamista. Vallankumous tai uudet vaalit eivät voi oleellisesti vaikuttaa tilanteeseen. Massojen valitsemat johtajat toteuttavat aina massojen tahtoa, joka sallii vaihtoehtoisuutta yhteiskunnalliseen konkretiaan minimimäärän.

Suomalainen massamämmilä tulee siis tuskin oleellisesti keventymään. Tämän tosiasian kanssa on - ikään kuin - elettävä. Vaikka itse uskoisikin psykologisen mielen ylittävään individualisuuteen ja radikalistiseen utopiaan; yksilönvapauden ylösnousemukseen. On vaan elettävä mämmilässä, mutta ei mämmilästä.