Vapauden filosofia & Ekstaasin politiikka

Olen kirjoittanut paljon politiikasta ja poliitikoista viime kuukausina. Myös vapaudesta huomaan pakisseeni monta kertaa. Nämä asiat kytkeytyvät toisiinsa sikäli, että poliitikoilla on mahti säädellä kansalaisvapauksia.

Ihmisten henkistä vapautta politiisilla toimilla ei voida rajoittaa. Vastaavasti, poliittinen toiminta ei vedä puoleensa vapaita henkiä. Keskimääräiset tajunnat valitsevat johtajikseen keskimääräisiä tajuntoja, jotka eivät tiedä muuta vapautta kuin vapauden syödä uuniperunoita joka ilta ja lennellä kukasta kukkaan niinä vuorokauden tunteina, jolloin valtateatterin velvoitteet eivät paina. Tähän ns. Vanhasen malliin ei älymystöllä ole mitään huomautettavaa ja taiteilijat näyttävät tuntevan vain ns. taiteellisen vapauden, jos sitäkään.

Vapaus on riippumattomuutta sekä auktoriteeteista että ihanteista. Siten se merkitsee täyttä, henkilökohtaista vastuunottoa elämästä. Se tarkoittaa vastuunottoa myös siitä persoonakeskeisyyden perspektiiviharhasta, jonka hegemoniasta on turha syyttää kapitalismia, babyloniaa tai globalisaatiota. Jos myönnämme, että olemme vapaaehtoisesti omien psykologisten kokemustemme vankeja, meillä on avain sellin oveen. Vai onko?

Avaimilla ei ole käyttöä hänelle, joka ryömii tyrmänsä hämärässä lukittua ovea näkemättä. Olen havainnut tämän usein esimerkiksi syvän turhautuneisuuden ja raivon hetkinä. Tuollaiset tunnetilat ovat yhtä pysymättömiä kuin ne ilmiöt, joihin ne kohdistuvat. Mutta ne vaikuttavat uskottavilta ja tärkeiltä - kunnes yhtäkkiä ovat loppuun palaneita. Yhtä äkisti myöhemmin, meditaatiossa ollessasi, tajuat koko draaman kaavan.

Kun käsitän mielen ja tunteiden ja ajattelun mekanismin, en kaipaa enää avainta vapauteen - se olisi yksi riippuvaisuussuhde, yksi este, yksi lukko lisää. Todellinen kahlekuningas ei käytä edes piilotettuja tiirikoita. Kahlekuningas on enemmänkin alkemisti kuin temppujen tekijä.

Minäkin olen kahlekuninkaan meditaatiossa samsaran harryhoudin ja puran silmät ummessa mielen lukkomekanismin. Se on reaktviinen rakennelma, jota tutkiessa mielipelit sotkevat herkästi houdinit keloihinsa - mutta tässä se lukko nyt on edessänne purettuna, olkaa hyvä, ja kuten huomaaatte, se on aineeton. Täysin aineeton. Vain sen avaaja on materiaa!

Vapaus on siti jotain muuta kuin abstraktio. Vapaus on konkretiaa, enegian esteetöntä liikettä. Se edellyttää kaiken vastakkain asettelun loppumista ja johdattaa näin poliittisen ekstaasin äärelle. Yhteisten asioiden kosmiseen ytimeen. Muutoksenvirran töyräälle.

Siellä maailmanpankki tarjoaa meille rajatonta luottoa ja me luotamme! Luotamme muukalaiseen, luotamme toisenlaisuuden häivähdykseen. Taustakohinasta erottuu tuhansien taivaallisten pasuunoiden kaiku niiden soittaessa rajattomuuden kansallislaulua - älä luo lakeja, luo elämää - ja, kautta merikukallisten uuniperunoiden, siinä hymnissä on totuuden kultainen soundi!

Olemme valoilmiöitä kaikki, Vanhanen ja Merikukkakin. Ajatelkaapa, jos olisimme tänään vapaita valoilmiöitä, vailla ehdollistuneen, historiallisen eksistenssin kahleita? Sekunnin tai 24 tuntia. Ei direktiivejä, ei psykologisia impulsseja, vaan puhdasta järjestystä. Try before claim!