Jouluvaroitus

Joulukuu on alkanut. Se on meillä härmässä kristillisen hegemonian brassailukuukausi. Esimerkiksi Englanissa on erikseen joulu - Christmas - ja talvikuukausi December ja muallakin kuin Yhdysvalloissa on hyvänjoulun tuputtamisen sijaan tapana toivotella hyvää loma-aikaa! tmv. vuodenvaihteen lähestyessä.

Suomessa oletetaan automaattisesti, että edelleenkin kaikki kansalaiset uskovat Jeesuksen ja/tai Joulupukkiin. Tämän takia jouluhössötys saa kulutustemppelien lisäksi vapaasti vallata mm. peruskoulut ja muut oppilaitokset sen sijaan, että se rajoittuisi uskontotunneille kuten loogista olisi.

Antijoulut ja uskonnottomien joulut eivät oleellisesti eroa perinteisestä joulunvietosta ja Jeesus on näidenkin juhlien keskushenkilö. Vähintään sitä kautta, että todistellaan oman - "pakanallista alkuperää" olevan, mutta täsmälleen Jeesus Kristus -juhlan aikaan sijoittuvan - joulunvieton ei-kristillisistä olemusta.

Kristityt juhlivat joulukuussa vapahtajan, messiaan syntymää. Heidän jumalaltaan oli kai jonkinlainen hyväntahdon ele lähettää messias maailmaan, koska joulu on nykyisin "hyväntahtoisuuden" juhla. Jouluaikaan jo koirankupin täyttäminen erikoisnaksuilla omaa pyhää merkitystä, sillä näin Moppekin saatetaan osalliseksi joulun jumalaisesta hyvyyden sanomasta.

Televisio tulee tietenkin 24. - 26.12. välisen ajan pursuttamaan joulun jaloa, suklaan ja lintulyhteen makuista pehmissanomaa aamusta iltaan. - Ja tätä ennen on vielä edessä iso vyörytys itsenäisyyspäivän patrioottista sentimentalismia. Se on show, joka on ei-isänmaallisen satunnaismatkaajan kannalta yhtä kiusallista seurattavaa kuin joulumaan kuukauden mittainen invaasio yhteiseen arkeemme.

Joulujuhla varjostaa arkea jo nyt ankarasti. Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu - ja hirvittäviä asioita tapahtuu pimeydessä. Joka sulkee sille silmänsä, näkee enemmän jotain muuta. Näkee jouluvalojen portonpunaisen kutsun hedonismin helvetteihin, näkee kuusen ympärillä leikittelevät demonit, hyvyyden pirut.

"Onko yksikään väärille jumalille tehdyistä uhrauksista sen arvoinen kuin pienikin hetki niiden herjaamisesta saatua nautintoa?" kysyy Markiisi de Sade (Filosofiaa budoarissa). Tietänemme jokainen vastauksen: "Yksi spermapisara tästä elimestäni on minulle arvokkaampi kuin halveksuttavan hyveen ylevimmät teot. "

Nautinto siis nautintoa vastaan: sinun leppoisa hyväntahdonpehmojoulusi minun epähyveellisyyttä manifestoivaa arkeani vastaan... Mutta, joo, eihän me nyt tähän asetelmaan voidaa jäädä: nautintoon ja parempaan nautintoon eli, mieltymyksiin kiintymiseen. Valppaus ja varuillaan olo paljastavat koko totuuden. Se on originaali, autuaalinen ja luontomystinen Aatami- ja Eeva -myytti joka päiväisestä elosta kalenterin tuolla puolen, paratiisissa. Puhjetkoon se kukkaan talven keskelle. Totisesti.